Väsyttää ja ahdistaa.
Kirjoitin listan kaikesta siitä mitä minun pitäisi tänään tehdä. Sitten poistin siitä muutaman tehtävän, jotka eivät ole aivan välttämättömiä, edelleen tekemistä tuntuu olevan liikaa. En tiedä miksi täämä on niin vaikeaa.

Tapasin eilen ohjaavia opettajiani, sain hyviä neuvoja ja uusia ideoita ja he olivat sitä mieltä että työ on hyvällä mallilla ja näyttää hyvältä. Se auttoi, ainakin vähän. Nyt olen huolestunut käsikirjoituksesta ja siitä että tarinani ei taida käydä ilmi kovin hyvin, visuaalinen puoli kyllä onnistuu.

Yritän sanoa itselleni että tällaista se välillä on, riittää että saan tehtyä edes vähän.

Huomenna pitäisi äänittää. Minulla on tila varattuna ja apulaisia, näyttelijäni on vain hukassa. Pelottaa.
Ja ahdistaa.
Tämän viikon jälkeen pitäisi olla helpompaa.